Avantouinti -rentoutta ja kylmäkaraisua
Hannu Suutari
10.10.2012
 |
Olipa mieli maassa tai kävitpä ylikierroksilla, niin avanto voi auttaa. Kokeneet kylmäkaraisijat sanovat, että avantoon jäävät niin stressi, mielipaha, kolotus kuin hengenahdistuskin.
Avantouinti - rentoutta ja kylmäkaraisua
Olipa mieli maassa tai kävitpä ylikierroksilla, niin avanto voi auttaa. Kokeneet kylmäkaraisijat sanovat, että avantoon jäävät niin stressi, mielipaha, kolotus kuin hengenahdistuskin.
Luonto on jäässä ja pakkaslumen verhossa, mutta avanto on auki. Uima-asuisia miehiä ja naisia kävelee kohti hyistä, mustaa vettä. Askeleet ovat rauhalliset ja ilmeet enteilevät tulossa olevaa hurmiota. Toisille riittää kastautuminen. Karaistuneimmat uivat kymmeniä metrejä. Joka tapauksessa avannosta nousee uudestisyntynyt ihminen, jonka olo on ihana, taivaallinen, auvoinen, ruhtinaallinen tai hurmioitunut. Vihkiytymättömälle selostetaan: – Hullun hommaa, mutta pakko sinne on päästä. Avantouinti on vanha luonnonparannusmenetelmä ja sitä käytetään edelleen itsehoitokeinona. Monille se on uusi extreme-laji, jolla mitata oman rohkeuden rajoja ja saada huippuelämyksiä. Avantouinti on nyt ennen näkemättömän suosittua. Yli 100 000 suomalaista käy avannossa säännöllisesti. Kuntien, yksityisten ja avantouintiseurojen ylläpitämiä avantoja on tiheästi ympäri maata. Suosituimpiin uimarit joutuvat jonottamaan. Esimerkiksi Helsingin Melontakeskuksen avannolla on yli 10 000 uintikertaa vuodessa. Suomen Ladun isännöimällä Vantaan Kuusijärven turva-avannolla käy enimmillään 400 talviuimaria päivässä. Keho vaatii – Kroppa vaatii, että täytyy päästä kylmään veteen, Päivi Virtanen , 42, nauraa pulahtaessaan yksi-asteiseen avantoon Vantaan Kuusijärvellä. Hän tunnustaa auliisti riippuvuutensa. Hän käy vähintään neljä kertaa viikossa, joinakin viikkoina joka päivä. Hän on vuorotteluvapaalla lastentarhanopettajan työstä ja nyt on aikaa. – Sauvakävelen kotoa noin kolmen kilometrin matkan. Siinä ehtii tulla lämmin. Uin ilman saunaa lenkin laiturilta toiselle eli 50 metriä, puen päälle ja sauvailen kotiin, Päivi Virtanen kertoo tavoistaan. Ennen hänellä oli tapana saunoa ja uida vuorotellen 4–5 kertaa yhdellä reissulla. Hän muutti tyyliään, koska meno kuumasta saunasta kylmään veteen alkoi tuntua hänestä liian rajulta. Vaikka Päivi kylmäkaraisee jo viidettä talvea ja vaikka hän kävisi avannossa joka päivä, niin joka kerta hänen pitää kotona lähtiessä kerätä rohkeutensa avantoreissulle. Joka kerta rohkeus palkitaan. – Vaikka olisin kiireinen, väsynyt tai ylipirteä ennen avantoa, niin avannon jälkeen olo on aina hyvä, hän sanoo. Päivi on lähipiirissään ainoa avantouimari. – Kun ihmiset töissä valittavat vaivojaan, niin tapanani on sanoa, että tiedän hyvän parannuskeinon. Terveyden lähde Noin joka kolmas avantouimari on aloittanut harrastuksensa terveydellisistä syistä: toiset hoitavat sairauksia ja särkyjä, toiset pyrkivät ehkäisemään sairauksia. Avantouinnin uskotaan auttavan muun muassa astmaan, verenkiertovaikeuksiin, nivelreumaan, MS-tautiin , fibromyalgiaan ja nivelkulumien aiheuttamiin kipuihin. Ne, jotka harrastavat avantouintia säännöllisesti, kokevat kylmäkaraisun terveydelleen ja hyvinvoinnilleen monin tavoin hyväksi. – Jalkojen heikko verenkierto on parantunut ja vaihdevuosien univaikeudet loppuneet, Maire Sutinen , 60, iloitsee. Uimareiden yksilöllisten kokemusten mukaan avantouinti parantaa kylmänsietoa ja verenkiertoa, vähentää kolotuksia, kipuja ja hengitystieinfektioita sekä yleistä terveydentilaa. Se hoitaa myös psyykeä: poistaa stressiä, antaa itsevarmuutta, parantaa unen laatua ja kohottaa fyysispsyykkistä vireystilaa. Oulun yliopiston termobiologian dosentti Pirkko Huttunen on tutkinut avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia. Huttusen mukaan avantouintia harrastaneet sairastuvat virusinfektioihin muita harvemmin, koska säännöllinen ja jatkuva kylmäkaraisu voimistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja parantaa siten vastustuskykyä. Karaisu vahvistaa myös mieltä. Huttunen päättelee Hyinen hurmio -kirjassa, että kylmän veden aiheuttaman pelon voittaminen vahvistaa psyykkisiä voimavaroja ja antaa itseluottamusta. Shokkihoitoa – Avantouinti aiheuttaa elimistölle fysiologisen stressireaktion. Se vaikuttaa kuitenkin positiivisesti, koska siinä on psyykkinen mielihyvä mukana, fysiologi Juhani Smolander luonnehtii. Hän kuvailee avantouinnin fysiologista stressiä: Etenkin ihon pintaverenkierto ja raajojen ääreisosien verenkierto heikkenevät voimakkaasti. Se aiheuttaa raajojen lihaksissa hapenpuutetta, joka tuntuu kipuna, voimakkaimmin sormissa ja varpaissa. – Kylmässä vedessä ihmisen elimistö luovuttaa lämpöä paljon enemmän kuin vastaavan lämpöisessä ilmassa. Virtaava vesi ja uiminen avannossa lisäävät lämmönluovutusta, Smolander sanoo. Pienikokoinen ja hoikka ihminen jäähtyy nopeammin, iso ja pullukka hitaammin, sillä rasva eristää hyvin lämpöä. Hormonit suihkuavat Hormonit ovat avantouinnin aiheuttaman hyvänolontunteen taustalla. Pirkko Huttusen tutkimusten mukaan avantouimarin stressihormonien, kuten kortisoli- ja adrenaliinihormonien vapautuminen kiihtyy, kuten psyykkisissä stressitilanteissa. Hormonit hyrräävät jo avantoon mennessä, jos uimari pelkää kylmää vettä. Avantouinnin aikana vapautuneet stressihormonit eivät kuitenkaan jää käyttämättä, kuten usein henkisen jännityksen aiheuttamassa stressitilanteessa, vaan uimari käyttää ne elimistön puolustustaistelussa kylmää vastaan. Hormonipitoisuudet laskevat kylmässä vedessä ja uimari kokee, että henkisen jännityksen aiheuttama stressi jäi avantoon. Huttusen mukaan avantouinti tasapainottaa adrenaliinitasoa niin, että korkealla olevat pitoisuudet laskevat ja matalalla olevat nousevat. Siksi avantouinnin koetaan sekä rauhoittavan että virkistävän – tarpeen mukaan. Avantouinti kiihdyttää myös beetaendorfiinin eli mielihyvähormonin eritystä, ja se viettelee avantoriippuvuuteen: elämys on saatava aina uudestaan. Lisää kylmänsietokykyä Kirsi Pynnönen , 38, haukkoo henkeään kylmässä vedessä ja kiljahtelee. Muutama veto riittää hänelle. Silti hän on avannon jälkeen kuin toista maata: lähtisi vaikka kuulennolle. – Tauon jälkeen huomaa, miten kylmää vesi on. Kylmän aiheuttama kipu tuntuu jaloissa, Kirsi selostaa laiturilla. Avantouimarit tuntevat nahoissaan, että jo muutamien uintikertojen jälkeen kylmään veteen tottuu. Kyse on psyykkisestä sopeutumisesta. Uimari reagoi kylmään heikommin, kylmä vesi ei ole enää yhtä epämiellyttävää eikä verenpainekaan enää nouse niin hurjasti kuin alussa. – Kylmän veden riskit pienenevät elimistön tottumisen myötä, koska elimistö reagoi yhä vähemmän stressiin kuin ennen, Juhani Smolander sanoo. Kokeneet uimarit sanovat, ettei avannon jälkeen enää tunnu samalta kuin ennen. Tottumisen myötä hormonireaktiot vaimenevat ja uimari tarvitsee entistä suuremman ”hormoniruiskeen”, jotta olo olisi yhtä hyvä kuin se parhaimmillaan on avannon jälkeen ollut. Kylmään veteen sopeutuminen on enemmän kuin siihen tottuminen. Sopeutuminen on ennen kaikkea fysiologista ja edellyttää jo melko suurta kylmäaltistusta. Se, jonka elimistö on sopeutunut kylmään veteen, voi olla tavallista avantouintia pitemmän ajan kylmässä vedessä. Palelu historiaa – Halusin kokeilla avantouintia, koska olin palelevainen, inhosin kylmyyttä ja erityisesti kylmää vettä, sairaanhoitaja Marja Varpela , 46, kertoo. Ensimmäinen avantoon meno tuntui hoikasta Marjasta aivan kamalalta, mutta uinnin jälkitilasta hän on nauttinut melkein alusta asti. Menossa on neljäs talviuintikausi. – Kylmänsieto on parantunut. Vilu ei tule yhtä herkästi kuin ennen, eikä tarvitse pukea enää niin paljon ulos lähtiessä, hän sanoo. Marja lenkkeilee avannolle pari kertaa viikossa yksin tai työkavereitten kanssa, jos vapaat sattuvat samaan aikaan. – Käyn avannossa usein ennen yövuorojaksoa, ettei väsyttäisi ensimmäisenä yönä niin kovasti. Pitkän työputken jälkeen avantouinti vie stressiä ja väsymystä pois. Marja pitää avantouintia yhtenä keinona hoitaa itseään juoksun, sauvakävelyn, sulkapallon peluun ja hiihdon ohessa. Avantouimari
Lähde: Pasi Heikura, Pirkko Huttunen, Taina Kinnunen: Hyinen hurmio, avantouimarin käsikirja. Edita 2000. Helena Hietaniemi, Hyvä Terveys
|